TOISENLAINEN TALVI

Emännän tarinoita, osa 13

Huomasin, että edellisestä emännän tarinasta on kulunut liki vuosi aikaa!
Syynä on varmaan se, että mennyt vuosi Aholafarmin matkailukuvioiden osalta oli hiljainen, käytännössä muutamia yksittäisiä varauksia syksyisten itse järjestämiemme lounastapahtumien lisäksi.

Lumitöitä, lumitöitä…..

Talven tultua isännän työllistivät lumityöt. Ja lumityöt. Sekä yhä edelleen lumityöt….


Aluksi lumityöt tuntuivat ihan positiiviselta asialta pitkän hiljaisen työkauden jälkeen.
Tammi-helmikuussa ei tullut missään vaiheessa selkeää poutajaksoa (lue: koneiden ja auraajan huoltokautta) ja se tarkoitti jatkuvasti ylipitkiä päiviä liian vähillä unilla. Stressi ja väsymys kertaantuivat päivä päivältä. Kunnes…..

Sairastuminen

Eräänä sunnuntain vastaisena yönä Jukka oli lähdössä jatkamaan ajoreittiään edellisen päivän oltua 18 tunnin pituinen ja unia takana n. kaksi tuntia. Siinä kohtaa ”kamelin selkä katkesi”, jalat eivät enää kantaneetkaan ja mies pyörtyi kotona neljästi, ennen kuin ambulanssi vei hänet sairaalaan.

Pelästys ja järkytys oli aivan valtava! Minä, Tuula -emäntä ravistelin rakasta aviomiestäni hereille kolmesti, ensihoitajat kerran ennen ambulanssiin siirtämistä. Pelkäsin suunnattomasti, että yhteinen taipaleemme olisi nyt päättymässä ihan liian nopeasti!

Kun Jukka siirtyi sairaalaan, minä aloitin aamuyöllä välittömästi sijaisten metsästämisen paikkaamaan Jukan hommia, sillä auraukset olivat kesken ja lunta satoi koko ajan.

Koko valkenevan päivän vietin puhelimessa, niin että illalla ääneni oli jo ihan käheänä puhumisesta ja korvani kipeänä puhelimesta. Soitin sijaisille, informoin perhepiiriä tapahtumista, puhuin Jukan kanssa sairaalaan useamman kerran, jne.

Mutta lopulta oli iso helpotus siitä, että saimme asiat järjestymään!
Pääsääntöisesti jokainen, jota lähestyin, lupautui heti avuksi. Saimme ”rinkiin” mukaan kahdeksan miestä traktoreidensa kanssa ja heidän lisäkseen viisi henkilöä auttamaan muilla tavoilla.
Tilanteen ongelmallisuutta lisäsi se, että olin itse samaan aikaan sairaana ja söin tulehdukseen tupla-antibioottikuuria, jonka vuoksi en saanut itsekään tehdä esim. lapio- ja kolahommia.

Suuri kiitollisuus saadusta avusta

Minulla sekä Jukalla oli sydän täynnä kiitollisuutta huomatessamme, ettemme jääneet hädän hetkellä yksin, vaan aitoa auttamisen halua löytyi läheltä nopeasti! <3

Emme luettele tässä julkisesti nimiä, jokainen apuna ollut itse tietää keitä tarkoitamme.
Mutta julkisesti haluamme kuitenkin isosti ja lämpimästi kiittää teitä kaikkia, olitte uskomattomia ja arvostamme apuanne enemmän kuin osaamme sitä sanoilla kuvaillakaan! <3
Paranemisprosessiin oli iso merkitys sillä, että tiesi työt tulevan ajallaan hoidetuiksi!

Isännän tilanne nyt

Niin, kuinka Jukan asiat etenivät ja mikä on tilanne nyt?

Jukalla todettiin sairaskohtauksessa pahat rytmihäiriöt ja eteisvärinää, joihin hän sai pysyvät lääkkeet.
Hän pääsi nopeasti takaisin kotiin toipumaan emännän ”valvovan silmän” alle 😀


Jukan kotiutuessa, päätimme viettää elämme ensimmäisen talviloman ja keskittyä lähinnä Olympialaisten seuraamiseen. Tyttäremme eivät olleet uskoa korviaan, kun kuulivat vanhempiensa keskellä arkipäivää seuraavan tv:stä urheilua…..

Hiljalleen toipuminen pääsi vauhtiin ja apurinkiä alettiin purkaa vähän kerrallaan. Tällä hetkellä Jukka vastaa taas itse kaikista urakoinneistaan, sekä hän on palannut takaisin kaikkiin tilan töihin.

Miten tästä eteenpäin?


Jukan sairastuminen oli rajusti pysähdyttävä kokemus. Se konkretisoi sen, että ihminen ei todellakaan ole kone ja lepoakin tarvitaan.


Tapahtuneesta käynnistyi ajatus- ja pohdintaprosessi, joka on yhä kesken ja joka varmaan kestää vielä pitkään.
Mutta lyhyellä aikavälilläkin päätöksiä tarvitaan.

Maatiloilla kevät on aina kiireistä aikaa, etenkin kun kylvötyöt lähestyvät ja tulevat ajankohtaisiksi.
Meillä Aholafarmilla useimmiten samaan aikaan painottuvat kiireet myös matkailupuolella.

Toki yllättäen muuttunut maailman tilannekin on nyt kovin huolestuttava ja epävakaa, jonka vuoksi kovin vahvoja suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen ei uskalla tässä vaiheessa tehdäkään.

Joka tapauksessa olemme päättäneet rauhoittaa tätä kevättalvea.
Rallin testi-ek on saatu auki ja siellä ajot jatkuvat siihen asti, kunnes kelirikko katkaisee toiminnan.
Torille Tuula leipoo tilanteiden mukaan entiseen malliin.
Latopirtillä toiminta on kuitenkin tauolla oletettavasti kesään asti. Lounastapahtumat jatkuvat syksyllä, mikäli tauti- ja maailman tilanne sen sallivat.
Kesätoria emme järjestä, sen sijaan joitakin pienemmässä mittakaavassa olevia tapahtumia on jo suunnitelmissa. Näistä lähempänä lisää infoa, kun ne alkavat konkretisoitua.

Tällaiset kuulumiset Aholafarmilla maaliskuun 10. pvä 2022.

Seurataan mitä kaikkea alkava kevät tuo tullessaan niin itse kunkin kohdalla, kuin koko maailman suhteen. Uskotaan, toivotaan ja rukoillaan, että hyvä vielä voittaa pahan!

Pidetään huolta itsestämme ja toinen tosistamme.

Aurinkoa teistä jokaisen kevääseen!

Lämmöllä
Tuula & Jukka